Lukiota on menossa periaatteessa viimeinen viikko, vaikka ylioppilaskirjoituksiin ja penkkareihin ynnämuihin vielä palataankin osallistumaan. Fiilis on kummallinen, toisaalta niin helpottunut ja onnellinen, toisaalta epäuskoinen ja pelokas. On outoa ajatella, että voi kulua jopa yli vuosi ennenkuin istun taas koulussa, ja silloinkin se tulee olemaan aivan erilaista ja eri koulussa kuin nyt. Luulen, että asia alkaa tuntumaan todelliselta vasta sitten kun koeviikon huimat kaksi koetta on tehty ja voi todella jäädä aamulla sänkyyn makaamaan. Tässä muutamia ajatuksia, joita lukuloman alkaminen herättää:
Kuinka saan pidettyä rytmin elämässä, kun ei oikeastaan ole pakko?
Näenkö ikinä ketään, vai jäänkö vain kotiin yksin päivästä toiseen?
Tuntuisipa aika todella lomalta, vaikka onkin luettava!
Saisinpa aikaan jotain, mitä olen pitkään halunnut tehdä, mutta aika ei ole riittänyt.
En saa kahta eri ruokaa päivässä, kun on syötävä kahdesti kotona.
Miksi koulu alkaa nyt tuntua mieluisalta kun se loppuu? :D
Toivottavasti tekstini tavoittaa muita samassa tilanteessa olevia. Mitä ajatuksia lukuloma teissä herättää?
-Jeaninaa
Kuinka saan pidettyä rytmin elämässä, kun ei oikeastaan ole pakko?
Näenkö ikinä ketään, vai jäänkö vain kotiin yksin päivästä toiseen?
Tuntuisipa aika todella lomalta, vaikka onkin luettava!
Saisinpa aikaan jotain, mitä olen pitkään halunnut tehdä, mutta aika ei ole riittänyt.
En saa kahta eri ruokaa päivässä, kun on syötävä kahdesti kotona.
Miksi koulu alkaa nyt tuntua mieluisalta kun se loppuu? :D
 |
| Lukeminen herättää minussa hurjan herkutteluhimon! |
-Jeaninaa
Kommentit
Lähetä kommentti