Nyt on pääsykokeesta kulunut jo noin viikko, tunteiden tasoituttua on ehkä aika pohtia vähän sitä, miten se nyt sitten meni. Vastaus on yksinkertainen: huonosti.
Koe oli tänä vuonna erittäin pitkä (kuten aina), ja aineistoa tehtäviin paljon. Tilasto-osuudessa tuntui, etten olisi ikinä edes törmännyt tilastomatematiikkaan, vaikka olin siihen kuluttanut niin monia kymmeniä, ellen jopa satoja tunteja. Jo ensimmäinen tehtävä oli pitkä, sekava ja mielestäni kummallinen: voin myöntää, ettei minulla ollut aavistustakaan mitä olisi pitänyt tehdä. Tilasto-osuudesta sain sentään toiseen tehtävään jotain, mutta sen oikeellisuudesta en sano mitään.
Artikkelimonivalintojen vähyys oli minulle pettymys, mutta positiivinen yllätys puolestaan oli melko vahva tunne osaamisesta. Yksityiskohtaisimpien kysymysten kohdalla jotain saattoi mennä vikaan, mutta osasinpa edes jotain:) Hermosoluartikkeliin liittyvä tehtävä alkoi helposti, mutta puolesta välistä alkaen en osannut mitään. Paljon puhuttu kaava logaritmeineen jäi osaltani käyttämättä, vaikka yritin kyllä. Viimeinen aivosähkökäyrätehtävä ei ollut mielestäni kovin vaikea, ja luulen onnistuneeni siinä.
Koe tuntui puhuttavan paljon, ja olen kyllä samaa mieltä siitä, että se oli melko kaukana pääsykoemateriaalista. Ymmärrän, että kokeen on oltava vaativa, enkä voi sanoa mitään sen perusteella etten itse osannut, mutta kyllä artikkeleihin kulutettu aika tuntui kokeessa melko hukkaan heitetyltä, vakka en niihin kuluttanutkaan aivan tuhottomasti aikaa. En tiedä, onko kenenkään edun mukaista ilmoittaa paljon pääsykoemateriaalia, jota ei edes juurikaan kokeessa voi hyödyntää.. Tämä on kuitenkin vain minun mielipiteeni.
Kokeen jälkeen ensimmäisenä tuli itku, valtava pettymys kun kova työ melko varmasti oli aivan turhaa. Olen valmistautunut siihen, ettei opiskelupaikkaa minulle välttämättä riitä, mutta tunne siitä ettei osannut melkein mitään oli liikaa. Vaikka tiedän että moni luki vielä paljon enemmän, uhrasin minäkin näiden kuukausien aikana elämäni lukemiselle, ja tuntui ettei se hyödyttänyt mitään. Pahimman stressin purkauduttua olen kuitenkin alkanut nauttia vapaudesta. On tässä elämässä paljon muutakin kuin opiskelupaikka, ja siitä aion nyt nauttia. Kevät on ollut yksi raskaimmista, kolmas yo-lukuoperaatio, heti perään pääsykoeluku, uusi työpaikka, muuton suunnittelu. Kaikenlaista.
Aivan ihanaa kevättä kaikille! Muistakaa rentoutua kun pääsykoeurakka on ohi!:)
-Jeanina
Kommentit
Lähetä kommentti